1900-luvun taite. Elämänhalu pulppuaa Triesten slummeissa. Kapakoiden hälinä tulvii kadulle asti ja lyhdyt valaisevat öisen kulkijan matkaa. Miehen on noustava vanhaankaupunkiin ja perittävä omistamansa talon asukkailta vuokra, jonka nämä ovat kieltäytyneet maksamasta. Vuokralaiset ovat kuitenkin kokoontuneet erikoisissa olosuhteissa kuolleen työmiehen hautajaisiin.

Talon omistaja tulee tutustuneeksi köyhien vuokralaistensa elinoloihin, joita leimaa niin puutteessa eläminen kuin moniulotteinen uskonnollisuus, joka luo oman merkityksellisyytensä arkielämään. Vuokrarahatkin on kuulemma laitettu syrjään tulevaa toivioretkeä varten.

Realismi ja romanttinen tyyli lyövät kättä tässä loisteliaassa kansankuvauksessa, joka saa arkipäiväisen slummielämänkin näyttäytymään mitä mielenkiintoisimpana. Jokaisella kertojan kohtaamalla ihmisellä on kiehtova elämäntarina kerrottavanaan, ja tarinat sädehtivät niin iloja kuin menettämisen tuskaakin. Joukon ihmiskohtaloita yhteen kutova teos on saksalaisen Ricarda Huchin toinen romaani.

Ricarda Huch (1864–1947) oli saksalainen kirjailija ja kultuurihistorioitsija, joka tunnetaan historiallisista romaaneistaan. Monipuolinen Huch kirjoitti myös runoutta sekä novelleja, ja elämänhalu esiintyy hänen tuotannossaan tärkeänä teemana.