Eriarvoisuus yhteiskunnassa lisääntyy, ja monet kokevat itsensä osattomiksi ja ulkopuolisiksi. Jatkuvasti kiristyvä tehokkuuden tavoittelu uhkaa niin sivistykseen tähtäävää kasvatusta kuin sosiaalista ja ekologista hyvinvointiakin. Näiden ilmiöiden vastavoimaksi asettuu sosiaalipedagogiikka, joka vastustaa välineellistyvää kasvatusajattelua sekä pyrkii yhteisöllisempään ja yhteiskunnallisempaan kasvatukseen. Päämääränä on rakentaa oikeudenmukaisempi ja inhimillisempi yhteiskunta. Sosiaalipedagogiikka sukeltaa syvälle alan juuriin ja luo laajan katsauksen sen eri suuntauksiin sekä teoreettisesta että käytännöllisestä näkökulmasta. Lukija pääsee tutustumaan niin alalla vaikuttaneisiin ajattelijoihin kuin käytännön toimintaankin. Tämä perusteos rakentaa teoreettista ymmärrystä mutta antaa myös konkreettisia työvälineitä sosiaalipedagogiseen toimintaan muun muassa kasvatus-, sosiaali-, terveys- ja kulttuurialalle. Se kutsuu keskusteluun myös sosiaalipedagogiikan lähitieteenalat sekä kaikki ne, joita kiinnostaa yhteiskunnan muuttaminen paremmaksi.